58. Juhlintaa

Perheen kesäjuhlat onnistuivat yli odotusten. OLi yli 30 vierasta ja tosi mukavaa. Teemana oli hattujuhlat ja siksi pitää laittaa tähän kuva isäntäväestä, joilla oli komeat hatut jokaisella. Niin oli myös vierailla, mutta koska ei ole korrektia laittaa ihmisten kuvia lupaa kysymättä nettiin, en laita heistä kuvia.
Ohjelmassa oli ystävä-näyttelijä Katan esittämä pienoisnäytelmä Kari Hotakaisen tekstiin, ja hän näytteli kaikki kolme roolia vaihdellen ääntä ja ilmaisua. Oli hauska.
Sitten syötiin hyperherkullista moussakaa, joka juuri ja juuri riitti kaikille, vaikka pitovastaava Hanna olikin tehnyt ruokaa noin 80:lle eikä vieraita ollut edes puolta siitä. Herkkua oli. Kahvetta ja kakkua oli tietty, ja puheitakin pidettiin ja seurusteltiin.
Ihana että monet tulivat tosi kaukaakin; niin se vaan on, että VIERAAT TEKEVÄT JUHLAN!

57. Ihana vinkulelu

Kuvissa Roosa ja Jaffa ja rakas vinkulelu.

Kukaan pentu ei ole koskaan rakastanut niin kovasti vinkuvaa lelua, kuin Roosa, 8kk, tänä iltana löydettyään vinkuvan nystyräpallon. Se kantoi palloa suussaan koko illan ja vingutti sitä koko ajan. Sen vihlova ääni kävi korviin, teki ihan mieli ottaa se pois, mutta en raaskinut kun näin miten ihastuksissaan se oli lelustaan.
Roosa pureskeli palloa eri asennoissa ja kokeili miten siitä saa kaikkein suurimman äänen. Se oppi, että palloa voi työntää tuolinjalkaa vasten ja sitten siitä vasta hieno ääni irtoaakin.
Jaffa, 5kk, seurasi Roosaa syrjäsilmällä. Se ei yrittänyt napata palloa itselleen, vaan katseli ja touhuili ihan muuta. Mutta kun Roosa jossakin vaiheessa päästi pallon ja meni vähän kauemmaksi, nappasi Jaffa pallon heti ja hyppäsi samalle paikalle sohvaan, jossa Roosa oli lelua vinguttanut. Jaffa yritti purra lelua, yritti ja yritti, vaihtoi asentoa ja yritti taas. Se on sen verran pienempi ettei ääntä ruvennut irtoamaan. Mutta se vaan yritti. Käänteli päätään eri tavoin ja puri lelua eri kohdista. Oikein näki kuinka se keskittyi asiaan ja harjoitteli - miten se vinku oikein lähtee...

Sitten se ääni irtosi! Ja taas, uudestaan. Roosa tuli viereen ihan lähelle katsomaan, mutta ei yrittänyt väkisin ottaa lelua. Pian Jaffa kyllästyi, se ei ollutkaan niin ihastunut vinkumiseen kuin Roosa. Roosa sai lelun taas haltuunsa ja alkoi vinguttaa. Jaffa hyppäsi sohvalle isännän viereen ja siinä ne miehet sitten katselivat yhdessä telkkaria.

Ei voi kuin sanoa, että kyllä näiden koirien touhuja on mainiota katsella! Tuostakin Jaffan harjoittelusta tuli oikein hyvälle mielelle - voi kumpa saisin sen motivoitua näyttelyharjoituksiin samanlaisella intensiteetillä! Ja miten kiltisti Roosa katseli vierestä, kun toinen puri sen rakasta lelua, mutta ei yrittänytkään väkisin ottaa lelua pois!
Kyllä nämä sitten ovat ihania seuralaisia!!!!

56. Pentua odotellaan

Kermanvärinen tyttöpentu on todella ihana! Kuvissa se on melkein 4-viikkoinen.

Hassua, että on kesä ja loma eikä ole ollut aikaa kertoa mitään ... Kaikenlaista kivaa kuuluu.

Kävimme viikko sitten Haminassa katsomassa siellä syntynyttä pientä tyttöpentua. Ja kyllähän se oli suloinen! Ennen kaikkea ihastustani herättivät sen emo ja samassa paikassa myös asuva isäkoira.
Isäkoira Trixie tuli ulkona meitä vastaan iloisesti haukkuen ja häntää heiluttaen, ja emo Demikin oli niin ystävällinen ja kiltti. Se ei ollut moksiskaan vaikka ihan vieraita ihmisiä tuli sen pentulaatikolle ja sain jopa ottaa vaalean tyttöpennun syliin. Varasin pennun ja sovimme kasvattajan kanssa että jos sille nyt sattuisi kuitenkin tulemaan jokin esim. hammasvika voisin peruuttaa... Toivottavasti kaikki kehitys sujuu hyvin.
Hassua miten joskus kaikki loksahtaa helposti kohdalleen, ja joskus taas joutuu vääntämään ja vääntämään eikä silti onnistu. Ehkä minussa on vähän fatalistin vikaa, mutta olen monissa asioissa huomannut että kun asiat sujuu helposti, ne sujuu paremmin - ja lopputuloskin on usein hyvä. Filosofoinniksi menee tässä...

Valmistelemme parhaillaan kesäjuhlia. Tyttäremme saavutuksen kunniaksi, tohtorin väitöksen, pidämme juhlat tulevana lauantaina ja jännäämme tiukasti millainen sää tuleekaan - jotkut ennusteet lupaavat sadetta, jotkut poutaa. No, epäilemättä on jompaakumpaa... Pihalle on jo pystytetty jättiläiskatos, jonka alle mahtuu iso liuta vieraita. Pientä puunausta siellä sun täällä on harrastettu jo hyvän aikaa, että kaikki olisi kunnossa kun hetki koittaa.

Juhlat tekevät elämästä hauskan, niitä on kiva muistella pitkän aikaa jälkeenpäinkin. Ja on ihana tavata kaikkia kivoja ihmisiä yhdellä kertaa. Ja varsinkin kun juhlille on todella hyvä syy!!!