122. Hampaat vaihtuu ja revitään portaita

Riiviöt repivät portaiden pinnoitteen,
tulee iso remontti kun pitää uusia
se kokonaan. Vas.Helmi, Mocca ja Jaffa kannustaa...

Hampaiden poistosta toipuminen Helmillä ja silmien hoito Roosalla on edistynyt hyvin. Helmi syö raksuja ja luita kuin ennenkin ja Roosan silmä on parantunut.

Viime viikolla myös toiselle pennullemme Mocalle, puhkesi maitokulmureiden viereen pysyvät hampaat, ja sille piti tehdä sama operaatio, kulmahampaiden poisto kuin Helmillekin. Niin tiukassa olivat hampaat, että ei edes heiluneet yhtään.

Eläinlääkäri totesi Mocan hampaista, että sille on puhjennut alas neljä etuhammasta, ylös 6. Odotellaan sitten niitä kahta puuttuvaa alakertaan, toivottavasti niitä tulee lisää.

Roosalle kodin etsintää

Roosalle ollaan etsitty kotia pikkuhiljaa ja kaikessa rauhassa. Kysyjiä on ollut, mutta montakaan mielestäni varteenotettavaa ei ole ollut.
Ensi soitti nainen Hämeenlinnasta ja oli kovasti innoissaan saamaan omalle chihulleen kaveria. Hän lupasi tulla käymään - sen jälkeen ei mitään kuulunut.
Sitten on sähköposti-kysyjiä ollut, mutta olen aina vastannut että haluan puhua puhelimessa ennenkuin tapaamisesta sovitaan. Ihmiset tuntuvat arastelevan soittamista, ikäänkuin ei voisi vain soittaa ja kysyä. Eihän se velvoita mihinkään.

Tällä viikolla soitti joku nuori nainen eikä esitellyt itseään, kysyi vaan suoraan että saako sen ilmaiseksi vai maksaako mitä. Totesin hänelle että en keskustele kenenkään kanssa joka ei esittele itseään.
Joku aika takaperin soitti tutulta kuulostava miesääni, eikä myöskään esitellyt itseään. Alussa hän puhui vähän oudosti, ikäänkuin olisi yrittänyt muuttaa ääntään. Kysyi miksi olen tätä narttua myymässä - totesin että koska hän ei esitellyt itseään, en ryhdy keskustelemaan tämän enempää. Tunnistin äänen - luultavasti hän oli eräs koiranäyttelyistä tuttu, joka ikävä kyllä haastaa lopulta riitaa kaikkien tuttujensa kanssa, jostakin pikku asiasta saa pultit, olen kuullut monelta taholta. Jos on käyttänyt samaa urosta omille nartuilleen, halusi kai tietää mitä vikaa minun nartussa on, että myyn sitä lemmikiksi. Olisin kyllä jutellut ihan kunnolla kun olisi vaan sanonut kuka soittaa.

Huomenna Roosaa tulee katsomaan ystäväni tuttu, hänen koulukaverinsa. Tämä perhe kuulosti niin mukavalta, Roosa pääsisi toisen koiran kaveriksi.
Mutta katsotaan miten käy - on niin tärkeätä tavata koiraa etsivät ihmiset ennenkuin saa vaikutelman olisiko tämä koira sopiva heille. Haluan nähdä miten ihmiset suhtautuvat koiraan ja päinvastoin. Siitä voi alkaa sitten todellinen keskustelu.

121. Arkista tohinaa

Kuvissa on kasvattimme Keijupuiston
Jazzy Ballerinan pariviikkoiset pennut,
jotka syntyivät ystäväni kennelissä (kodissa).


On ollut flunssaa - olin
2 viikkoa kovassa yskä-tappoflunssassa.
Tuli hiihtolomakin halvaksi kun ei
päässyt petin pohjalta mihinkään törsäämään.

Pari viikkoa on kulunut myös Ulla-koiran pois muutosta. Olen ilokseni saanut Porvoosta mukavia terveisiä, Ulla on kotiutunut hyvin ja eilen tulleessa viestissä Ullan uusi emäntä kertoi, että se on heille kaikille kovin rakas. Eipä ihme, toista niin iloista ja puuhakasta pikkukoiraa saakin etsiä.

Meillä kotona on seurattu kahden pentumme Mocan ja Helmin kasvua ja etenkin niiden hampaiden kehitystä. Tässä vaiheessa kun pennut on noin 6kk pitää olla tarkkana kun niiden maitohampaat vaihtuu pysyviin hampaisiin. Jos maitohampaat ei lähde itsestään pois uusien alta, voi pysyvät hampaat kasvaa vinoon ja aiheuttaa hankaluuksia purentaan.
Pentujen suuta on seurattu tiiviisti, huulia raoteltu melkein joka päivä. Helmi on kymmenisen päivää vanhempi, ja sen hampaat on vähän edellä, kuten odottaa sopiikin.

Tänään käytiin Helmin kanssa lääkärillä ja kummallekin puolelle, alas ja ylös, oli puhjennut maito-kulmureiden tyveen uudet hampaanalut. Eläinlääkäri tuumasi että parasta kun poistetaan maitohampaat samantien. Chihuilla joudutaan näin usein tekemään, kun niiden hampaat kasvavat tiiviisti pienissä leukaluissa eivätkä helposti irtoa.

Helmin suusta poistettiin nukutuksessa maito-kulmahampaat ja muutamia etuhampaita. Kaikki sujui hyvin, nyt on uni maistunut koko illan sille kun nukutusaineet tekevät olon vielä tokkuraiseksi.

Samalla reissulla oli mukana myös pian 11-vuotias Lilli, jonka sydäntilanteesta tehtiin kontrollitutkimus. Kaikki oli hyvin ja entisiä sydän- ja verenpainelääkkeitä jatketaan. Lilli on ollut kovin reipas ja hyvinvoiva ja minä arvelen syyksi sen, että sille ja toiselle seniori-koirallemme Pipsalle on syötetty viime syksystä lähtien seniori-erikoisruokaa. Ostin sitä eläinlääkäriltä ja se on todella ollut hyvä molempien seniori-narttujemme kannalta. Molemmat on virkeitä ja reippaita, liikkuvat hyvin, jopa leikkivät pentujen ja Jaffa-uroksen kanssa. Ruoka on Virbackin Senior-kuivanappuja, sitä saa eläinlääkäreiltä.

Eläinlääkärireissulle piti ottaa mukaan myös Roosa, koska sen toinen silmä oli melkein kiinni tänään. Pistin jo kotona sille avaamattomana jääkaapista löytynytttä silmäsalvaa. Lääkärillä silmään tiputettiin väriainetta ja tarkemmassa tutkimuksessa silmän pinnalla näkyi pieni naarmu. Silmän pintahan on hirveän kipeä; ilmeisesti pentujen kanssa leikkiessä oli sattunut pikku vahinko. Antibioottitippoja määrättiin 10pv ja kipulääkettä alkupäivinä.
Eli päivä oli meidän koirilla varsinainen lääkäripäivä.

Kasvatillemme pentuja

Itse muistan aina sen kahden ja puolen vuoden takaisen järkyttävän kokemuksen, kun Doris-narttumme kuoli synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon. Sen ainoa pentu pääsi onneksi heti muutaman tunnin kuluttua varaemolle, joka hoiti sen viimeisen päälle hienosti omien pentujensa lisäksi. Pentu jäikin pysyväksi jäseneksi siihen kotiin, se sai nimekseen Jazzy. Siitä kasvoi kaunis pieni narttu.

Pari viikkoa sitten Jazzy puolestaan jatkoi sukua. Tammikuussahan olin mukana sen astutuksessa ja olen pitänyt peukkuja varsinkin loppua kohti.
Kaikki meni tosi hienosti, pennut syntyivät luonnollisesti ja olivat noin 100-grammasia, eli normaalin kokoisia. Kumpikin on poikapentu. Jazzyn emäntä tosin herätteli mustaa pentua pitkän tovin, mutta onneksi se lopulta virkosi ja heräsi eläväksi. Ruskea pentu syntyi ensiksi ilman mitään pulmia.

Pennuilla on jo silmät auenneet ja ne ovat kasvaneet kovasti. Olen saanut ihailla niiden kuvia lähes päivittäin, mutta en ole vielä voinut mennä katsomaan, kun on parempi välttää vierailuja ettei tartu mitään pöppösiä, eikä emo turhaan hermostu.

Ollakseni täysin rehellinen - olen kauhean ihastunut siihen ruskeaan pentuun. Se näyttää niin hienolta!!! Sen isoäiti Doris oli todella kaunis chihu, kuten myös Jazzy-emo, ja jotakin Doriksen viehättävästä charmista näyttäisi periytyneen tähän tyttärenpoikaan.
Vaikka se on poika, odotan innokkaasti miten se kehittyy. Emon suku on hyvä, samoin suku isäkoiran puolelta vilisee huippukoiria. Siinä olisi varsinainen geenipankki.

Yritän sanoa itselleni ettei urosta kannata ottaa tähän narttujen sekaan, johan se nähtiin Jaffan kanssa, miten se yritti päivittäin astua kaikkia narttukoiria. Nythän Jaffa on leikattu, kun sille ei tullut toista kivestä ja se on rauhoittunut.

Mutta katsotaan miten tilanne kehittyy, jospa vaikka löytyisi joku yhteistyökykyinen ihminen/perhe täältä lähistöltä, jonka kanssa voisi sopia uroskoiran osaomistuksesta tai muusta sopivasta järjestelystä.

Mutta tietysti ensin katsotaan miten poika kasvaa ja millainen siitä tulee.