Chihuelämän palapeli

Chihuelämän palapeli
Jokaisella on persoonallinen olemus

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

21. Pennut kasvaa



Nyt pennut ovat jo 5 vuorokauden ikäisiä. Ne ovat kasvaneet tosi hyvin, tänään painot oli; tyttö 255g ja poika 266g. Myös emo voi oikein hyvin, mitä nyt pientä vatsavaivaa on ollut.
Tosiasiassa sen vatsavaiva tuli aika kalliiksi toissailtana. Olen ollut pentujen syntymästä asti kotona huolehtimassa, että kaikki menee hyvin. Toissailtana minun oli pakko lähteä viemään Lilli-chihua eläinlääkärille, kun mies ei päässyt ajoissa töistä. Jätin pentueen pentuhuoneeseen, valot huoneisiin, muut koirat aidan taakse. Olin poissa vähän yli tunnin, kun käytin Lillin anaalirauhastulehduksen hoitokontrollissa. Lilli oli hyvin parantunut... mutta kun tulin kotiin, kaamea haju iski vastaan jo ulko-ovella. Koiran kakka, ja pahan hajuinen. Haju tuntui tulevan pentuhuoneesta. Kurkkasin sinne enkä nähnyt mitään sanomalehdellä, jonka olin asettanut Mandille hätäisiä tarpeita varten, se yleensä osaa käyttää sellaista. Etsin muistakin huoneista, mutta missään ei ollut mitään. Hajun lähde tuntui kuitenkin yhä tulevan pentuhuoneesta. Menin sinne peremmälle, ja - apua - löysät kakkelit oli töräytetty suoraan sängylleni, kun olin jättänyt patjani lattialle... Päälle oli pissattu vielä iso märkä lätäkkö, joka tietysti oli jo imeytynyt untuvatäkkini uumeniin.
Harmitti - oma vikani, kun olin jättänyt petin siihen lattialle enkä nostanut ylös. Eihän Mandi voinut mitään sille että oli hätä, ja varmaan kova sellainen. Synnytyksestä ei ollut kuin muutama päivä, joten sillä oli varmaan paikat vielä kipeänä eikä se osannut ajatella "järkevästi".
Ei auttanut muu, kuin korjata täkki pois, panna pussilakana ensin suihkuun, sitten pesukoneeseen. Ja kaiken kukkuraksi oli ne nesteet levinneet petauspatjalle asti. Ja petauspatja oli kallis Hästensin jouhipatja - tällä kohtaa alkoi todella harmittaa. Mutta ei voinut muuta kuin katsoa peiliin, kenen syy - minun oma.
Seuraavana päivänä soitin liikkeesen ja sain selville ettei Hästens suosittele jouhipatjalle minkäänlaista pesua, ettei jouhet mene pilalle. Jahas, taas oli syytä katsoa peiliin - kuka idiootti on mennyt ostamaan sellaisen kalliin petauspatjan, jota ei voi pestä. Hohhoijaa...
Aion ostaa tilalle vesipestävän, ei-niin-kalliin petarin. Ja vielä kyllä harkitsen, uskaltaisinko sittenkin kokeilla vesipesua, tai höyryttämistä, tai pesuvaahtoa...

Mutta pääasia että emo ja pennut voivat hyvin!!!!

maanantai 20. syyskuuta 2010

20. Synnytys




Kuvasarjassa Mandin synnytyksen eri vaiheita.

1. - Mandi teki todenteolla töitä ponnistaessaan pentuja maailmaan. Edellisen yön se oli raapinyt petiään ja myllännyt. Aamulla se oli rauhallinen, mutta alkoi kovasti läähättää puolenpäivän aikaan. Olin edellisenä iltana saanut sen lämmönmittauksessa kiinni asteen lämmönlaskun ja tiesin, että seuraavana päivänä alkaisi tapahtua.Nerttujen ruumiinlämpö putoaa noin asteella vuorokautta ennen synnytystä, se johtuu hormoneista. - Ponnistusvaihe alkoi noin 13.30. Ehdin juuri tulla töistä kotiin (ja mies läksi töihin) ja sain hälytettyä ystävä Paulan tulemaan kaveriksi.

2. - Ponnistukset kesti ja kesti. Kahden tunnin kohdalla aloin jo miettiä, pitäisikö soitella eläinlääkäriin. Mandi oli kuitenkin hyvinvoiva ja annoin sen vielä yrittää. Näki kuinka se käytti kaikkia voimiaan ponnistamiseen. Ponnistuksen alkaessa sitä sattui ja se piti vähän ulisevaa ääntä. Aitauksen takana muut koirat kuuntelivat pää kallellaan ja Lilli vinkui ja heilutti myötätunnosta häntää aina kun kaverilta pääsi huuto. Lopulta pentu alkoi näkyä ja muutamalla ponnistuksella se tuli ulos. Mandi alkoi nuolla pentua jo ennen kuin se oli kokonaan syntynyt. Autoin sitä puhkaisemalla kalvot pennun kuonon edestä.

3. - Pentu oli ollut sen verran kauan synnytyskanavassa, että oli mennyt vähän siniseksi. Avasin sen suuta ja puhdistin limat ja heilautin kerran vauhdilla kaaressa, niin että limat irtosivat. Se alkoi hengittää ja kuono muuttui hetkessä kauniin vaaleanpunaiseksi. Mandi nuoli pentua ja annoin sen syödä ensimmäisen istukan. Sillä aikaa hieroin ja kuivasin pentua.

4. - Hyvin toimi pennulla refleksit, pienellä avulla se alkoi heti imeä emoa. Pentu on poika, suklaanvärinen, eikä ihme että emolla oli ollut vaikea synnyttää sitä, se painoi 164 g, oli isokokoinen.

5. - Toinen pentu syntyi aika pian ja vähän helpommin. En meinannut saada sen kuonon edestä kalvoja puhkaistua, niin sitkeät ne oli, ja olin leikannut kynteni liika lyhyiksi. Pentu oli virkeä ja alkoi heti hengittää ja päästi pienen itkunkin. Kuivailin sitä ja laitoin masulle, se kävi heti kärppänä tissiin kiinni. Kyllä se on ihmeellistä miten niillä vaistot toimii. Toinen pentu on musta tyttö ja painoa oli 141g. -
Kolmas pentu liukui esille melkein huomaamatta, mutta se osoittautui kuolleeksi, Se painoi vain puolet edellisistä pennuista, 70g, ja istukka oli tummanvihreä. Se oli vähän keskosen näköinen, lienee kuollut jonkin aikaa aikaisemmin. Se olisi ollut suklaanvärinen poika. En edes näyttänyt sitä emolle. Se keskittyi hoitamaan ja nuolemaan kahta pontevaa pentuaan, jotka pysyivät tiukasti kiinni nisissä. Kahta jälkimmäistä istukkaa ei enää annettu emolle, ettei sen vatsa mene löysäksi.

6. - Uskomatonta miten nopeaan pennut kasvaa. Kirjoitan tätä kun pennut on 3vrk vanhoja ja kuva nro 6 on tänään otettu. Pennut on tänään illalla jo reilusti yli 200gramman.

perjantai 17. syyskuuta 2010

19. Syntyi kaksi isoa pentua


Kuvassa Mandin pennut aivan vastasyntyneinä.
Eilen perjantaina Mandi synnytti kaksi isokokoista pentua ja yhden pienen. Poika on suklaanvärinen ja tyttö musta. Ne olivat kookkaita, poika 164g ja tyttö 141g.
Röntgenkuvassa näkynyt kolmaskin pentu syntyi, mutta oli kuolleena. Se painoi vain 70g, eli oli noin puolet pienempi kuin muut. Sen istukkakin oli ihan vihreänä, pentu lienee ollut kuolleena jonkun aikaa ennen syntymää. Ehkä istukka oli irronnut, pentu oli kyllä ihan terveen näköinen, mutta tietysti hyvin laiha kun oli noin pieni.

torstai 16. syyskuuta 2010

18. Tippa maitoa



Tietysti tuli heti selkä kipeäksi, kun nukuin ensimmäisen yön lattialla koiran kanssa. Mandi oli eilen illalla aika rauhaton, ja koska sen tiineydessäkin oli jo 58.vuorokausi, katsoin parhaimmaksi siirtyä emon kanssa samalle tasolle, eli lattialle nukkumaan. Tosin myönnettäköön, että allani oli kaksi hyvää superlon-patjaa, mutta silti selkäni ei tykännyt muutoksesta.
Kerran yöllä heräsin katsastamaan, että Mandilla on kaikki hyvin. Se nukkui varmaan makeammin kuin minä, ja aamulla maistui ruoka - eli ei ollut synnytys ihan lähellä. Olen jo parina päivänä mittaillut sen ruumiinlämpöä, mutta ihan normaalilta on vaikuttanut.
Tänään tultuani töistä kotiin kahden maissa iltapäivällä kaikki oli ollut rauhallista, isäntä oli valvonut kotijoukkoja. Kun olin kotona, Mandi alkoi kovasti raapia petiään. Se raapi ja petasi petiään oikein olan takaa, mutta illan se oli taas ihan rauhallinen. Masua silittäessä kokeilin kerran hieman puristaa nisää, ja sieltä tuli jo pikku pisara maitoa.
Pentujen liikkeet ovat tuntuneet masussa selkeämpinä jo melkein viikon. Nyt siellä tuntuu välillä isompi muhkura, ihan kuin pennun pää tai pympylä työntyisi vatsanpeitteitä vasten. Niillä alkaa olla ahtaat paikat, kun ovat nyt viime päivinä kasvaneet kovasti.
Saapas nähdä montako päivää ja yötä tässä vielä menee. Nyt illalla Mandille ei enää maistunut ruoka ... jokohan ne yöllä syntyvät...

maanantai 13. syyskuuta 2010

17. Kolme pentua tulossa



Tänään on täynnä kahdeksan viikkoa Mandin tiineyttä. Käytiin illalla eläinklinikalla röntgenissä, tarkoituksena oli selvittää täsmällinen pentujen määrä, jonka pitäisi syntyä ulos.
Ultrassa eläinlääkäri laski viisi alkiota, nyt oli niistä jäljellä kolme. Hyvä saavutus sekin chihuahualle. Pennut näyttivät röntgenkuvan perusteella tasakokoisilta, mikä on hyvä asia.
Tietysti olisin halunnut tietää montako tyttöä on tulossa, niitä kun aina toivotaan, mutta niin pitkällä ei koirien röntgenkuvasta vielä päästy. Röntgenkuvassa näkyvät vain koirien luut. Pennuista näkyy isot pyöreät pääkallot ja selvästi näkyy myös niiden selkäranka pään jatkeena. Jalkojen luut näkyvät myös, mutta tarkempia yksityiskohtia on vaikea havaita kun pennuilla voi olla ihmeellisiä asentoja kuvauskulmaan nähden. Kuvaus tehtiin emon kylkiasennossa.

Nyt sitten aletaan odotella H-hetkeä eli synnytystä. Nyt on maanantai, keskiviikkona tiineyspäiviä tulee 58.vrk. Siitä lähtien voi synnytys tapahtua, tavallisimmin 58.-63. vrk välillä.
Ylihuomenna on ensimmäinen päivä, jolloin olemme miehen kanssa vuorotellen työssä, jotta emoa olisi aina joku tarkkailemassa. Lämmön mittaukset pitää aloittaa jo tänä iltana, että Mandi tottuu siihen. Lämpöä mitataan siitä syystä, että noin vuorokautta ennen synnytyksen käynnistymistä emon ruumiinlämpö laskee kokonaisella asteella. Se johtuu hormonien vaikutuksesta, ja siitä tietää että synnytys on lähestymässä.
Olen aina mitannut emojen lämpöjä, mutta saadakseni tuon lämpömuutoksen "kiinni", joudun ehkä mittaamaan jopa kolmen tunnin välein. Päivällä se on helppoa, mutta yöllä on pitänyt laittaa herätyskello soimaan kolmen tunnin välein.

Meillä on ollut tapana, että emo ja pennut saavat oman rauhallisen sopen ruokailuhuoneessamme. Emo saa tottua siellä nukkumiseen jo etukäteen, ja olen itsekin nukkunut siellä patjalla myös etukäteen, että kuulen jos yöllä alkaa jotakin tapahtua.
Ensi yönä vielä nukun tavalliseen tapaan ihanassa vuoteessani makuuhuoneessa, jossa koirat kylläkin nukkuvat myös, mutta omissa sängyissään. Seuraavaksi yöksi ehkä jo lähden patjaseikkailuun lattiatasolle.
Tästä alkaa se varsinainen jännääminen...

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

16. Ruoka-annokset pikku erissä



Ja nyt on Mandin masu todella alkanut kasvaa, kuvassa se on 7,5 viikkoa. Kaikki edelliset kuvat näyttävät tällä hetkellä pieniltä - ja vielä on jäljellä ainakin viikko.... Viimeisen viikon aikana koiran maha vasta kasvaakin, vähän kuin ihmisellä viimeisenä raskauskuukautena.
Mandi on saanut ruokansa jo monessa pienemmässä erässä, mutta nyt jaoin sitä vielä useampaan kertaan. Ruoan määrää olen jonkun verran vähitellen lisännyt. Penturuokaa se on saanut jo 5.viikosta alkaen ja aina kahdesti päivässä nappuloiden lisänä myös raakaa jauhelihaa. Nälkä ei saa olla, mutta ylimääräistä painoakaan ei tarvitsisi kertyä. Pitää tasapainoilla.
Onneksi Mandin ruokahalu on pysynyt koko ajan hyvänä. Joskus nartuille ei maistu ruoka tiineyden lopulla ja silloin pitää todella koittaa "hätä keksii keinot"-periaatetta... ollaan nähty kädestä syöttämisen, jopa lusikalla syöttämisen tepsivän vähän aikaa. Eläinlääkäri neuvoi kerran tällaisessa tilanteessa, että emolle voi antaa pieniä annoksia nestemäistä ihmisten närästyslääkettä, Antepsinia. Mutta tietysti aina kannattaa varmistaa eläinlääkäriltä ennenkuin antaa tiineelle nartulle mitään lääkettä.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

15. Pennut potkii


Mandin odotusta on nyt takana seitsemän viikkoa. Eilen masua silittäessä tunsin jotakin liikettä siellä, kun pentu mylläsi. Nyt ne vielä mahtuvat hyvin kääntyilemäänkin, mutta tästä eteenpäin ahtaus alkaa vallita.
Mandilla alkaa liikkeissä olla hitautta kun masu on edessä. Se alkaa etsiä uusia asentoja levätä. Ruokien kanssa pitää katsoa, josko pitää jo jakaa ruoka-annokset vielä useampiin eriin. Ruoka maistuu tosi hyvin.