Tänään on täynnä kahdeksan viikkoa Mandin tiineyttä. Käytiin illalla eläinklinikalla röntgenissä, tarkoituksena oli selvittää täsmällinen pentujen määrä, jonka pitäisi syntyä ulos.
Ultrassa eläinlääkäri laski viisi alkiota, nyt oli niistä jäljellä kolme. Hyvä saavutus sekin chihuahualle. Pennut näyttivät röntgenkuvan perusteella tasakokoisilta, mikä on hyvä asia.
Tietysti olisin halunnut tietää montako tyttöä on tulossa, niitä kun aina toivotaan, mutta niin pitkällä ei koirien röntgenkuvasta vielä päästy. Röntgenkuvassa näkyvät vain koirien luut. Pennuista näkyy isot pyöreät pääkallot ja selvästi näkyy myös niiden selkäranka pään jatkeena. Jalkojen luut näkyvät myös, mutta tarkempia yksityiskohtia on vaikea havaita kun pennuilla voi olla ihmeellisiä asentoja kuvauskulmaan nähden. Kuvaus tehtiin emon kylkiasennossa.
Nyt sitten aletaan odotella H-hetkeä eli synnytystä. Nyt on maanantai, keskiviikkona tiineyspäiviä tulee 58.vrk. Siitä lähtien voi synnytys tapahtua, tavallisimmin 58.-63. vrk välillä.
Ylihuomenna on ensimmäinen päivä, jolloin olemme miehen kanssa vuorotellen työssä, jotta emoa olisi aina joku tarkkailemassa. Lämmön mittaukset pitää aloittaa jo tänä iltana, että Mandi tottuu siihen. Lämpöä mitataan siitä syystä, että noin vuorokautta ennen synnytyksen käynnistymistä emon ruumiinlämpö laskee kokonaisella asteella. Se johtuu hormonien vaikutuksesta, ja siitä tietää että synnytys on lähestymässä.
Olen aina mitannut emojen lämpöjä, mutta saadakseni tuon lämpömuutoksen "kiinni", joudun ehkä mittaamaan jopa kolmen tunnin välein. Päivällä se on helppoa, mutta yöllä on pitänyt laittaa herätyskello soimaan kolmen tunnin välein.
Meillä on ollut tapana, että emo ja pennut saavat oman rauhallisen sopen ruokailuhuoneessamme. Emo saa tottua siellä nukkumiseen jo etukäteen, ja olen itsekin nukkunut siellä patjalla myös etukäteen, että kuulen jos yöllä alkaa jotakin tapahtua.
Ensi yönä vielä nukun tavalliseen tapaan ihanassa vuoteessani makuuhuoneessa, jossa koirat kylläkin nukkuvat myös, mutta omissa sängyissään. Seuraavaksi yöksi ehkä jo lähden patjaseikkailuun lattiatasolle.
Tästä alkaa se varsinainen jännääminen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti