Kuvassa ihanat pentumme kymmenen vuoden takaa.
Kun koiranpentu tulee taloon, on yksi hauskoista tehtävistä keksiä sille nimi. Kasvattajahan on jo antanut pennulle sen koko elämän ajan pysyvän rekisterinimen, mutta harvoin sitä nimeä käytetään kutsumanimenä arjen keskellä. Usein rekisterinimet on aika pitkiä ja monimutkaisia.
Olin jo etukäteen arvellut, että pennun nimeksi ehkä tulisi Ulla. Kun olin nähnyt sen ensi kertaa, tuli heti mieleeni mukava lastenloru omasta lapsuudesta - "Ulla pieni karitsa, villakerä vanttera.." koska pentu on lähes valkea ja ihanan pikku villakerän näköinen.
Siispä sen meille tullessa aloimme kutsua sitä Ullaksi.
Minulla oli ollut parikymmentä vuotta sitten pieni kultakala, joka oli hyvin rakas ja sen nimi oli Ulla. Ulla-kala oli vain vähän vammainen, sen uimarakko oli viallinen ja välillä se uida räpiköi ylösalaisin. Se oli oranssinpunainen, kaunis huntupyrstöinen ja pyöreäkroppainen ja kauhean pieni. Rakastin sitä ja yritin tehdä vaikka mitä sen hoitamiseksi. Tuon uimarakko-asiankin sain selville, kun soitin jopa eläinlääketieteelliseen korkeakouluun sen vaikean liikkumistavan vuoksi. Valitettavasti Ulla-kala ei ollut mitenkään pitkäikäinen, vaan menehtyi aika nuorena.
Nyt chihupennun kutsuminen Ullaksi tuntui hauskalta tuon lastenlorun takia. Jotenkin Ulla-nimi tuntui aluksi myös sopivan hyvin pennulle.
Sitten kuitenkin Ulla alkoi tuntua vähän arkipäiväiseltä nimeltä. Ehkä siellä taustalla vaikutti myös sen edesmenneen kultakalan lyhyt elämänkohtalo.
Kun saimme ensimmäisen pentueemme noin 10v sitten, syntyi silloin kauniit pennut, tyttö ja poika. Poikapentu nimettiin Suloksi - se oli syötävän suloinen - ja tyttöpentu ristittiin Sofiksi. Sofi oli silloin mielestäni ihana ja kaunis nimi pennulle. Molemmat muuttivat sittemmin uuteen kotiin ja pääsivät elämään yhdessä samaan kotiin. Ne elävät yhä ja ovat koko elämänsä olleet keskenään tosihyvät kaverit. Tapaamme joskus kun käyn heillä kylässä ja on ihana miten Sulo ja Sofi yhä muistavat minut ja tervehtivät riemuissaan.
Kun tämä uusi, vaalea ja pörröinen Ulla-pentu on houkutellut kutsumaan itseään kaikilla pehmeyteen viittaavilla hellittelynimillä - Pumpuli, Villakerä, Hattara - alkoi tuntua, että sille sopisikin hyvin nimeksi Sofi. Koska Sofi-ykkönen ei asu meillä, ei ole mitään estettä tämän kivan nimen käytölle.
Siispä Ullasta tuli SOFI. Se näyttää oppivan tämänkin nimensä aika nopeaan, nyt parin päivän jälkeen se jo kääntyy kun sitä kutsutaan.
Pikkuinen Sofi Pumpulipallo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti