Chihuelämän palapeli

Chihuelämän palapeli
Jokaisella on persoonallinen olemus

torstai 18. elokuuta 2011

73. Mandi ja massu


Kuvassa Mandi, jonka "vyötärönseutua" aletaan tiiviisti tarkkailla.

Mandilla on nyt jo viisi viikkoa kulunut astutuksesta. Viikko sitten oltiin ultraääni tutkimuksessa ja sikiöitä löytyi neljä kappaletta. Tosin ultratutkimus ei anna täysin varmaa kuvaa tulevien pentujen lukumäärästä, mutta nyt ainakin tiedämme varmasti, että niitä on tulossa.
Viikko sitten Mandilla oli muutamana aamuna ontto olo, koska sille ei oikein ruoka maistunut. En varsinaisesti nähnyt sen oksentavan ja olevan varsinaisesti pahoinvoiva, mutta se ilmeni tuolla tavoin. Kun aamu kääntyi päiväksi alkoi ruokakin maistua ja näytti, että se voisi syödä vaikka miten paljon. Olen kuitenkin antanut sille ruokaa lähes saman verran kuin tavallisetikin, mutta olen alkanut vähän lisätä ruoan määrää. Annan sille pienen annoksen vielä ennen nukkumaan käymistä, muuten se saa ruokaa kahdesti päivässä kuten muutkin koirat.

Ruokana olen nyt kokeillut RoyalCaninin uutta emoruokaa, HT42d:ta, josta kuulin eräältä toisen rodun kasvattajalta jo vähän aikaa sitten. Hän pitää lemmikkitarvike liikettä Klaukkalassa ja kasvattaa bernhardilaisia. Hänen emonsa oli saanut peräti 13pentua syötyään tuota ruokaa. Aika hurja lukumäärä, emolla ei ole edes niin montaa nisää, että voisi imettää kaikkia.
Hän kertoi, että pentuja piti ruokkia tuttipullosta, osa söi emonmaitoa ja osalle kierrätettiin pulloa niin että kaikki saivat vuorotellen kaikkea. Kun yksi syöttökierros oli käyty läpi, piti aloittaa alusta. Hän kertoi olleensa niin väsynyt että nukkui istuallaan. Hän nauroi, että ei se lukumäärä varmaan pelkästään siitä ruoasta johtunut, mutta tulos oli kyllä aika vakuuttava. Kaikki pennut kasvoivat ja kehittyivät hyvin. Liikkeen seinällä oli varsin ansiokas suuri valokuva, jossa kaikki 13 samannäköistä bernhardinpentua oli rivissä syömässä samannäköisistä kupeista - aika taitava kuvaus! Sen verran asennoissa oli eroja ettei tullut mieleen epäillä kuvamanipulaatiota.

Kirjoitin RoyalCaninin maahantuojalle ja pyysin selvitystä mitä aineksia tässä ruuassa oikein on. Paketissa - huom! 17kg säkki - on vain pieni ylimalkainen teksti. Sain heiltä eläinlääkärin kirjoittaman selvityksen ruoasta, ja siihen on lisätty ihanteellinen määrä ravintoaineita yms. sekä muutamia sikiöiden ja emon hyvinvoinnille tärkeitä aineksia. Ostimme nyt tuon ison ruokasäkin kimpassa, keräsin 4 kasvattajan porukan ja nyt sitten kokeillaan sitä. Sitä annetaan emolle juoksun ensimmäisestä päivästä lähtien tiineyden 42.päivään asti. Meillä on viikon kuluttua tuo päivämäärä ja sitten aion siirtyä juniorinappuloihin. Emoruoan mainitaan olevan ihanteellisen myös sillä tavoin, ettei emo lihoisi tiineyden alkuvaiheessa liikaa, siitä voisi olla haittaa sille ja pennuille.

Kaikki nämä ruokajutut on kyllä oikeastaan aika ihmeellisiä. Ennen vanhaan koirille annettiin joko kotiruokaa ja/tai sen lisänä lihaa, luita, yms. En yhtään epäile etteikö nykyinen suuntaus olisi hyvä, kun koirat syövät tarkasti mitoitettuja aineksia kulloinkin erilaisissa tilanteissa. On penturuuat, junioriruuat,senioriruuat, isoille ja pienille koirille eri murkinat, erilaisiin vaivoihin soveltuvat ja erilaisia pulmia auttavat ruoka-aineet. Varmaan tämä on hyvä asia ja ihan tarpeellista eri rotujen erilaisiin tarpeisiin.
Silti joskus miettii olisiko sittenkin ruuissa hyvä jokin luomu-linja. Ainakin meillä ilmennyt silmien vuotaminen loppui, kun annoin koirille itse kotiuunissa tehtyä riisien ja lihan + maksan + kasvisten paistosta.
Tosiasia on, että valmiit ruuat ovat paljon helpompia. Kotona ruokien valmistaminen on kyllä hyvä juttu, mutta voiko silloinkaan olla varma, että koirat saavat juuri tarvitsemansa ravintoainneet, ynnä muut vitamiinit ja hivenaineet.
Voi kun joku sanoisi ehdottoman totuuden - vaan taitaa olla niin, että molempi parempi...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti