Chihuelämän palapeli

Chihuelämän palapeli
Jokaisella on persoonallinen olemus

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

112. Kivaa ja ikävää




Yläkuvassa 1-vuotias Jaffa.
Alakuvassa Mocca (vas) ja Onni pentukoulussa.

Jaffa on parantunut todella hyvin. Nyt on leikkauksesta jo yli viikko aikaa ja sen ei tarvitse enää pitää kaulusta. Se pääsisi jo muiden koirien seuraankin, mutta sen harmiksi on Mandilla alkanut juoksuaika. Sitä vähän epäilin jo ennen Jaffan leikkausta, kun Jaffa oli hyvin kiinnostunut Mandin pyrstöpuolesta. Nyt menee Jaffan eristys omassa huoneessa samaan satsiin leikkauksesta toipumisen kanssa. Se pääsee kyllä katselemaan muuta touhua verkkoaidan läpi ja välillä on joku toinen koirakaveri jo sen seuranakin.
Ja tänään, 8.1. Jaffa täytti kokonaista YHDEN VUODEN!!!

Ikäviä tutkimustuloksia
Viime viikolla ilmeni todella ikävä asia - nimittäin Roosan polvet...
Käytin sitä PEVISA-ohjelman mukaisessa polvitarkastuksessa, jossa karsitaan liian löysäpolviset chihuahuat pois jalostuksesta, ettei tuo piirre periydy.

Ihan tosi kurjaa- Roosalla oli molemmat polvet löysät, kolmosen arvon se sai niistä molemmista. Suurin jalostukseen käytettävien narttujen polvilukema saisi olla kaksi.
Eli Roosaa ei sitten voi käyttää jalostukseen.
Kyllä oli pettymys, pieni kultainen Roosa-koiramme. Sille oli sulhanenkin jo katsottu ja sovittukin, mutta ei auttanut muu kuin perua kaikki. Oli tarkoitus, että Roosa olisi saanut ensimmäiset pentunsa nyt tulevana keväänä.

Mutta tällaista tämä kasvatustouhu on, välillä on ilonhetkiä, mutta aina pitää olla varautunut pettymyksiinkin.
Nyt ei auta muu kuin kuulostella jos Roosalle löytyisi jossakin vaiheessa hyvä lemmikkikoti. Se saa olla meillä kaikessa rauhassa, mutta jos ilmaantuisi joku todella kiva kotiehdokas, se voisi lähteäkin...

Pentukurssille
Aloitin Mocca-pennun kanssa pentujen ABC-kurssin. Täällä suhteellisen lähellä on kiva kurssipaikka, jossa pidetään mukavia kursseja eri aiheista, ja kurssin osanottajamäärät ei ole kovin suuria.
Kuulin tästä, kun Mocan Onni-veljen omistaja kertoi, että he ovat Onnin kanssa menossa sinne. Me olemme nyt sitten samalla pentukurssilla, Mocca ja Onni, sisko ja sen veli.
Onni oli ensin ihmeissään, kun tapasi Mocan, mutta kun se toipui hämmästyksestä oli se tosi innokas Mocan perään. Mocca suhtautui vähän välinpitämättömämmin, kun sillä on nuoria leikkikavereita kotona. Onnillakin on kiva aikuinen uroschihu kaverina ja ne ovat tosihyviä kavereita.

Kurssilla harjoittelimme hihnassa kävelyä ja kontaktin ottamista. Kokeilimme alustalle menon komentoa, ja Mocca tuntui hyvin oppivaiselta. Myös pöydällä seisontaa ja vieraan ihmisen käsittelyä harjoiteltiin. Opetustunnin loppupuolella Mocan massu oli jo täynnä palkkionameja eikä se enää oikein jaksanut olla kiinnostunut. Kotimatkalla maistui uni, samoin kotona.
Tosi kivan tuntuinen koirakurssi, se kestää nyt kymmenen kertaa, tapaamme joka lauantai. Seurataan kurssin kulkua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti