Roosa-tyttö kohtaa mieleisensä perheen (kasvoja muokattu) Kesän alussa on niin paljon KAIKKEA touhua (varsinkin ulkona puutarhassa), ettei kerkeä tänne kirjoitella.... Oikein tylsää kun on jäänyt päivitykset pitkältä ajalta.
On tapahtunut kaikenlaista - tärkeimmät; että Roosa-tyttö lähti kokeilemaan uudessa kodissa viihtymistä, ja että valmistaudumme pennun hakemiseen Ruotsista ylihuomenna.
Roosahan on jo puolentoista vuoden ikäinen ja olemme pikkuhiljaa etsineet sille kotia pitemmän aikaa. Monia on ollut kyselijöitä, joista muutamat ovat käyneet katsomassakin. Olen aina ilmoittanut, että etsimme sille rauhallista perhettä jossa kaverina olisi toinen pikkukoira. On sitten ollut kissaperhettä, lapsiperhettä, iso koirakaveri-perhettä, ynnä muuta epäsopivaa. Muutama ehdokas on pyydetty kotiin Roosaa tapaamaan, mutta Roosa ei ole esiintynyt parhaimmillaan - aivan on tuntunut että se on kiertänyt katsojat kaukaa eikä ole antautunut edes silitys-etäisyydelle. Roosan mieleen ei ole ollut kukaan.
Olen pitänyt tärkeänä, että kemiat pelaa koiran ja ihmisten välillä ja siispä on odotettu edelleen. Aloin jo ajatella että Roosa saa jäädä kotiin, että ei se haluakaan muuanne. Mutta sitten tapahtui hassuja.
Ikävää siinä oli että tutulta perheeltä kuoli koira, sekin oli ollut Roosa nimeltään. Se ja sen veli oli meiltä hankittu nelisen vuotta sitten ja ne olivat olleet tosihyvät kaverit. Äkkiä se Roosa oli alkanut käyttäytyä oudosti, oli pitänyt päätä ylhäällä ja siristellyt omituisesti silmiään. Lääkäri totesi että se oli sokeutunut ja aivoissa oli hämminkiä, joko aivokasvain tai aivotulehdus... Ei mennyt kuin 5 päivää oireiden ilmestymisestä kun Roosa-parka pääsi koiraenkelien parveen.
Rouva soitti meille murheissaan jo samana päivänä kertoakseen ikävän uutisen. Hän oli myös nähnyt kotisivuillamme uudesta Roosasta kuvan ja ilmoituksen ja oli kiinnostunut. He kävivät meillä kahteen kertaan katsomassa ja tapahtui jotakin ihan kummallista - Roosa meni heitä vastaan ja alkoi heti tehdä tuttavuutta, nuoli jopa isännän kasvot HETI. Jotakin mystistä siinä oli, ihan kuin se olisi odottanut että OIKEA perhe saapuu.
Toinen koira, Hercules oli myös mukana ja koirat nuuskivat toisiaan kiinnostuneina. Sitten Roosa läksi heille, sovimme että he voisivat pitää sitä ikäänkuin koeajalla kaksi viikkoa, ja se voisi palata takaisin jos asiat eivät sujuisi, onhan Roosa jo melkein kaksivuotias ja Herculeskin on aikaisemmin ollut vähän varautunut jos kotiin on tullut vieras koira.
Viestittelimme päivittäin, alussa Roosa oli tottakai ikävöinyt ja ollut aika hämmentynyt ja alakuloinenkin vähän aikaa, mutta sitten alkoi mennä paremmin. Toisen koirankin kanssa meni päivä päivältä paremmin.
Nyt Roosa on ollut heillä jo puolitoista viikkoa ja odotellaan miten tämä loppuaika menee. Meillä on ollut kyllä ikävä, alussa laitoin monena päivänä Roosallekin ruokakupin... Ulkona tuntui oudolta kun Roosa ei enää ollutkaan se, jolle olisi saanut heitellä keppejä - sillä oli tapana kulkea koko ajan perässäni pihalla ja vähän väliä piti heittää jotakin keppiä tai tammenterhoa, jotka se innokkaana haki ja toi takaisin. --
Katsotaan nyt miten tässä lopulta käy, molemmat vaihtoehdot on hyviä - ja tietysti olisi parempi jos Roosa jäisi Herculeksen kaveriksi niin siellä olisi enemmän sylityksiä ja silityksiä. Meillä on niin monta koiraa, että pitää enemmän jakaa aikaa kaikille tasapuolisesti.
Madde-pentu Sitten tuo tulossa oleva pentu... Bongasin pari vuotta sitten Messukeskuksen koiranäyttelyssä upean uroksen, ja kehän jälkeen etsin esittäjä/omistajan käsiini ja esittelin itseni. Hän on ruotsalainen Birgitta, ja pidimme yhteyttä jatkossakin. Tutustumisvaiheessa sanoin, että hän voi kysyä minusta lisätietoja ahvenanmaalaiselta kasvattajalta, jonka luona olin käynyt ja he olivat käyneet meillä, ja hekin tunsivat toisensa. On aina hyvä jos voi kysyä joltakin, kun on tekemisissä ihan tuntemattoman ihmisen kanssa.
Kysyin sitten sitä urosta, Konradia joka on Ruotsin ja Norjan valio, astutukseen ja sain luvan. Astutuksesta ei kumminkaan tullut mitään kun nartulleni tuli todella omituinen juoksu eikä tiennyt varmasti milloin ovulaation aika oli, en lähtenyt sen kanssa kalliille matkalle stressaamaan, vaan astutin sen lähistöllä olevan uroksen kanssa.
Seurailin välillä Konradin kotisivuja ja tänä keväänä huomasin, että se on saamassa pentuja heidän oman narttunsa kanssa. Ilmaisin kiinnostukseni. Sinne syntyikin onnekkaasti kolme tyttöä. Vaihdettiin viestejä ja seurattiin jonkun aikaa pentujen kasvua. Sain kuvia pennuista ja tutkin vanhempien sukutauluja ... emokin on kaunis ja hyväsukuinen, sen esivanhemmat ovat amerikkalaista linjaa ja sielläkin oli melkein pelkästään valioita.
Niin siinä kävi, että varasin suurimman tyttöpennun. Olin tosi iloinen kun ruotsalainen kasvattaja myi meille hienon pennun! Se on kehittynyt ja kasvanut hyvin ja sillä on perusasiat kunnossa - sitähän ei tiedä miten käy jatkossa, mutta toivon HARTAASTI, että onneni olisi kääntynyt parempaan kaikkien alapurentojen ja muiden vastoinkäymisten jälkeen. Toivon, että saan pennusta uutta korkealaatuista ainesta jalostustyölleni - ja näyttelyihin!!! Ja tietysti myös uuden ihanan pikku perheenjäsenen meille.
Nyt on hoidettu monenmoiset asiat, joita loppujen lopuksi ei ollutkaan niin paljon. Suomen valvontavirasto Evira määrää, että kun Suomeen tuodaa Ruotsista alle 3kk ikäinen koiranpentu, ei tarvita rokotuksia, mutta sillä pitää tietenkin olla tunnistussiru, 1-5pv ennen maahantuloa annettu ecinocokki-lääkitys eläinlääkärin todistuksella, lemmikkipassi ja lisäksi kasvattajan todistus, että pentu on ollut vain hänen luonaan eikä ole ollut tekemisissä villieläinten kanssa.
Tietysti tilasin heti lentomatkat ja paluumatkalle myös pennulle paikan matkustamossa. Päätimme että mieheni lähtee myös mukaan, lennämme Tukholmaan aamupäivällä ja illalla tulemme jo pennun kanssa takaisin. Osaan itse vain auttavasti ruotsinkieltä, mutta sujuvasti englantia, kasvattaja taasen ei oikein hyvin osaa englantia - siksi mieheni lähtee mukaan "tulkiksi". Samalla saamme hauskan vapaapäivän piipahtamalla Ruotsissa pikapyrähdyksellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti