Aika lentää siivillä kun on kaikkea mukavaa!
Pikku Madde on kotiutunut todella hienosti. Se syö hyvin, nukkuu hyvin ja leikkii kuin pikku mestari. Puolitoista viikkoa sitten sen meille tultua oli korvat vielä vähän lurpallaan, mutta nyt on molemmat korvat jo tiukasti taivasta kohti.
Olemme liikkuneet sen kanssa todella ahkerasti, olen järjestänyt puuhaa, että se tottuisi kaikkeen mitä isona tulee vastaan. Tänään se tutustui parrakkaaseen mieheen, kun naapurimme Jussi piipahti kylässä. Jussilla on mahtava harmaa parta ja Maddea vähän oudoksutti mennä kovin lähelle, ehkä isolla lippahatullakin oli osuutta asiaan. Myös pyörätuolilla liikkuva ystävämme tuli Maddelle tutuksi muutama päivä takaperin.
Eilen Madde oppi kulkemaan portaita ylöspäin ja tänään jo alaspäin. Keittiön ovesta pääsee suoraan ulkopihalle, mutta pitää hyppiä muutamia portaita alaspäin ulos mennessä. Madde on katsellut kuinka toiset hyppii ylös ja alas, ja nyt se sen osaa. Jostakin syystä pentujen on aina helpompi oppia menemään ylöspäin kuin alaspäin. Vielä on haasteena sisällä olevat kerrosten väliset korkeammat portaat, jotka tekee U-mutkan. Pikkupennuilla on aina ollut hankaluuksia uskaltaa ylhäältä alas, Maddekin on vain juuri ja juuri portaan korkuinen. Iltapäivällä se ei jaksanut hypätä porrasta ylös ulkoa sisälle tultaessa; se oli syönyt valtavan annoksen ruoka ja massu oli kuin pieni pallo. Se istui portaalla ja katsoi minua kuin sanoen: ...nostatko...
Madde on uskomattoman ihana sydämenvaltaaja. Se rakastaa sylissä olemista, mutta ei ole mikään sohvaperuna. Vauhtia riittää kun se osallistuu Helmin ja Mocan ja Jaffan leikkiin - tosin Helmillä on juoksuajan kiihkeimmät ajat juuri menossa, ja hyppimiset on sen mukaisia!!!
- Nukun päiväunia vielä lattialla patjalla ja on aivan ihana kun Madde tepsuttaa iloisena tyynylle ihan pääni viereen, antaa pikku suukon ja sitten nukutaan.
Vieraita
Tänään Maddelle tuli pieniä koiravieraita, kun ystäväni toi kaksi 8-viikkoista pentua tervehtimään. Samalla hoidettiin molempien osapuolten sosiaalistamista. Madde aivan riemastui ja etenkin toisen pennun kanssa ne viihtyivät hyvin ja leikkivät kovasti. Muut koiramme ovat aina olleet hyvin ystävällisiä vieraillekin pennuille, niin oli nytkin. Jaffa oli hyvin huolehtivainen, se kävi välillä nuuskimassa Maddea varmistaakseen että kaikki on hyvin.
Lapsena paras kaverini oli Vahti-koira, ryömin usein sen kaveriksi koirankoppiin ja kuvittelin itsekin olevani koira. Aikuisena minulla on aina ollut koirakaveri, terveiset vaan sinne koirien taivaaseen. Tätänykyä meillä on 7 koiraa, harrastan tämän, maailman pienimmän koirarodun kasvatusta, näyttelyissä käyminen kuuluu kasvatustoimintaan. Blogissa kerron sattumuksista ja mietteistä. Kotisivut: www.chi-keijupuisto.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti