Huomasin, että on kulunut lähes 4 kuukautta, kun viimeksi olen ehtinyt kirjoitella kuulumisia. Kiirettä...
Syyskuussa syntyneiden viiden pennun kanssa oli todella kiirettä, etenkin kun olin samaan aikaan työelämän palveluksessa.
Kaikki meni hienosti, kolmelle pennulle löytyi todella mukavat kodit. Kaksi pentua jäi kotiin kasvamaan, ainoa tyttöpentu Donna ja poika nro 4, Bosse.
Pontus, nykyisin Tikru, on jo käynyt kylässäkin tervehtimässä meitä, emoa ja sisaruksiaan. Ensin syntynyttä Brunoa olen nähnyt useita kertoja, kun sen emäntä on tullut Tampereelta asti mukaan Helsinkiin meidän chihuporukan harjoituksiin.
Donna ja Bosse (+ muut) ovat nyt 5 kuukautta vanhoja ja hyvin kehittyneitä. Niiden emo Mandi on toipunut hyvin pentujen rasituksesta ja sillä on juuri parhaillaan juoksuaika.
Parilla muullakin nartulla on juuri äskettäin ollut juoksu. Ensin tuli Maddelle 9kk iässä sen ensimmäinen juoksu, ja seuraavaksi alkoi Helmin toinen juoksu. Sillä onkin juoksuajat näköjään harvakseltaan.
Mietin Helmin tilannetta, kun olin ajatellut, että sen voisi astuttaa kolmannesta juoksusta. Mutta jos odottaisimme kolmatta, se tulisi vasta joskus ensi syksynä. Syyspentuja pyrin välttämään, pennuille olisi mielestäni edullisempaa syntyä keväällä, kun kasvun alku ja kaikki opettelu on helpompaa kevään valossa ja kesän lämmössä.
Tästä syystä päädyin astuttamaan Helmin jo nyt, onhan se jo vuoden ja 5kk ikäinen, eli fyysisesti riittävän kypsä emoksi.
Tällä kertaa päädyin urosvalintaan, joka ei ollut kovin monimutkainen eikä pitkän matkan päässä. Ystäväni oli käyttänyt Puuhis-nimistä urosta, rekisterinimeltään Sweet Paola´s Like it Blue, ja sen pennuista tuli kauniita ja hyväluonteisia. Lisäksi Puuhiksen omistajista yksi on ystäväni.
Helmin ja Puuhiksen suvuissa on yksi yhteinen taustauros, Crawford Dressed Toparty, legendaarinen hieno uros, eikä sukusiitosprosentti ole liian korkea. Päätin tässä käyttää linjasiitosta ja linjata tähän urokseen.
Nyt, viikko sitten, 4.2-13 kävi Puuhis meillä häitä viettämässä Helmin kanssa. Uusittiin häät tiistaina ja nyt odotellaan mitä tuleman pitää. Kovasti Helmille on alkanut ainakin ruoka maistua. Tänä aamuna, tasan viikko astutuksesta heräsin aamulla, kun joku koirista yökötteli keittiössä ja kun menin katsomaan muut nukkuivat sikeää koiranunta, vain Helmi oli valveilla ja oli pahoinvoivan näköinen. Jokohan se mahtoi olla "raskaus pahoinvointia" ? Onneksi sille kuitenkin hyvin maistui aamuruoka hieman myöhemmin.
Pojat pulassa
Kun perheessä on sekä narttuja että uroksia, on juoksuaikoina vilkasta. Nyt kun Madde ja Helmi saivat juoksut melkein samaan aikaan, niillä oli kovasti hyppimistouhuja toistensa kanssa. Mutta leikattu uroksemme Jaffa ei muistanut lainkaan olevansa "ruuna" ja yritti autella tyttöjä pulassa. Sen astumistekniikka näytti olevan erektiota myöten kunnossa, mutta eihän sitä voinut päästää tositoimiin, ettei sattuisi mitään loukkaantumisia.
Nartut oli todella villeinä ja olivat jatkuvasti hyppimässä Jaffan kanssa. Siitä innostui myös 5kk ikäinen Bosse-pentu, joka leikki innolla junaleikkiä tyttöjen kanssa. Sen toimet oli kuitenkin vähän vielä lapsellisia. Pidin niitä eri huoneessa kuin tyttöjä aina kun olin poissa, muuten vahdin tarkkaan.
Mutta niin kovaa touhua se oli, että päätin viedä Jaffan jonnekin ystävälle hoitoon. Jaffa oli nimittäin tosi väsynyt jatkuvasta yrittämisestä, ja kun pidin niitä Bossen kanssa tytöistä erillään eri huoneessa hyppivät ja vinkuivat tytöt siinä aidan takana niin ettei kodissa ollut hetken rauhaa.
Kokeilimme ensin hoitopaikkaa ystäväni Mariannen luona. Hänellä on kolme narttua, joista nuorin on vielä Bossen ikäinen pentu. Kenelläkään niistä ei ollut juoksua.
Siellä olikin sellainen meno, että aikuiset nartut Bambi ja Jazzy olivat aivan innoissaan : -"haa, nyt meille tuli poikia" - ne hyppivät suurella innolla poikien kanssa niin, että Jaffakin tuli lopulta syliin karkuun istumaan. Bossea kosittiin myös ahkerasti ja sekin tuli viimein syliin.
Siellä ei siis voinutkaan pitää poikia hoidossa.
Paula-ystävällä on Linda, joka on kasvattimme, leikattu narttu, ja josta Jaffa on aina pitänyt niiden tavatessa. Seuraavaksi menimme heille kylään. Pakko oli järjestää Jaffa heille, koska nyt oli kotona kolamskin narttu, tuhti Mandi-tyttö alkanut potea juoksuaikaa.
Vein Jaffan Paulalle ja LIndan kanssa sille viimein koitti ihana rauhallinen rinnakkaiselo. Aivan aluksi Jaffalle ei ruoka siellä maistunut, mutta hellässä hoivassa sekin pulma ohitettiin.
Kaikki on siellä sujunut mainiosti, Jaffa ja Linda on hyviä kavereita ja ovat käyneet koirakylässäkin muualla .
Nyt on Jaffa ollut kylässä jo viikon, ja odotamme Mandin juoksuajan varmasti loppuvan ennen kuin se voi tulla kotiin.
Ihana kun on niin hyviä ystäviä joihin voi todella luottaa!!!
KIITOS!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti