38. Milloin H-hetki koittaa

Kuvassa näkyy miten Jaden masu on kuin ilmapallo.

Eiliseen asti Jade söi ruokaa melko hyvin, mutta eilen sen ruokailu alkoi tökkiä - tänään on ollut jo tosi vaikeaa. Sen masu on varmaan niin iso ettei vatsalaukkuun enää mahdu paljon mitään. Säälittää kun se röyhtäilee ja nieleksii, selvästi näkee kuinka kitkerää vatsahappoa tulee ylös ruokatorveen. Olen antanut pieniä annoksia Antepsinia ruiskulla suuhun, samoin juottanut sitä - sekin pitää tehdä ruiskulla kun ei se oikein ryhdy juomaankaan.
Onneksi on keksitty koirien toipilasruoka AD, jossa on kaikki mahdolliset ravintoaineet ja joka on hyytelömäistä ja herkullisen maksamakkaran tuoksuista. Eilen Jade söi sitä vielä ihan itse, tänään olen joutunut pistämään AD-paloja sen suuhun, painan hyytelön hampaiden taakse kitalakeen ettei se voi sylkäistä sitä pois, vaan se pitää niellä.
Tuo syömättömyys ei johdu nyt siitä että synnytys olisi alkamassa, vaan sillä on vain niin vaikea olo. Se yrittää käydä lepäämäänkin sillä tavalla, että ylävartalo olisi vähän korkeammalla, ettei väkeviä mahahappoja tulisi ruokatorveen. Sillä on istuessa helpoin olla ja on säälittävää katsoa kun se yrittää vaan jaksaa istua, vaikka silmät lupsaa ja väsyttää kovasti.
Tämä syömisen vaikeus on ollut usein nartuilla pulmana, kun ne on viimeisillään. Olen kuullut, että muun rotuisilla on sama juttu (ja ihmisillä, allekirj. todistaa). Kun sain eläinlääkäriltä neuvon käyttää pieniä määriä Antepsinia, se helpotti huomattavasti tilannetta. Kuten tällä kertaa Jaden kanssa - nyt se onneksi on hyvässä ravitsemustilassa, kun ruoka on maistunut tähän asti.

Tänään on siis tiineyden 58. vuorokausi. Koiran tiineys on keskimäärin 58-63 vrk pituinen. Eli meillä on nyt menossa se kaikkein jännittävin odottelu, milloin synnytys alkaa.... Olen mittaillut sen lämpöjä, koska vuorokautta ennen koiran synnytyksen alkua sen ruumiinlämpö laskee kokonaisella asteella. Jaden lämpö on pysynyt ihan normaalilukemissa, ainakin niinä hetkinä kun olen mitannut...

Ensi yön nukun sen kanssa jo pentuhuoneessa. Laitan pari patjaa lattialle sängykseni, siten kuulen jos jotakin alkaa tapahtua. Toivottavasti kaikki tapahtuisi päiväsaikaan, kun yöllä sitä on aina niin tokkurassa. Mutta yleensä ne kyllä synnyttää yöllä, ja vielä just viikonloppuna....nytkin on perjantai.
Onneksi tuttu eläinlääkärimme lupasi, että saan soittaa hänelle jos jotakin hankaluutta ilmenee, se on suurenmoinen turva.

VOIH - toivottavasti kaikki menee hyvin...