Mandilla on nyt meneillään 52. tiineysvuorokausi - tai sitten se on 54.
Kun Mandin progesteronitestissä ennen astutusta oli hormoniarvot jo yllättävän korkealla kehoitettiin klinikalla astuttamaan kiireesti heti sinä päivänä, ovulaatio oli ollut jo pari päivää aikaisemmin. Ja neuvottiin laskemaan tiineysaika synnytykseen niin, että aloittaa laskennan paria päivää ennen astutusta...
Tätä oli vähän vaikea ymmärtää, mutta järkevä tuttu eläinlääkäri selitti järkeenkäyvästi, että tiineyden kesto lasketaan näin munasolun iästä. Mandilla ne siis oletettavasti olivat irronneet paria päivää aikaisemmin ennen astutusta ja lilluivat jo valmiina kohdun uumenissa odottamassa pieniä siemeniä tulevaksi.
Eli kai se nyt pitää laskea, että onkin menossa 54. vuorokausi.
Kaikki muu on mennyt hyvin tähän asti, paitsi se pieni tumma limavuoto viime viikolla. Uudestaan sellaista ei ole näkynyt ja hartaasti toivotaan ettei näkyisikään. Ensi viikon tiistaina olisi 58.vrk tämän laskennan mukaan, kun nyt on perjantai - on siis vielä useita päiviä odotuksen aikaa.
Tämä on hyvin stressaavaa, etenkin kun tuo pieni limavuoto antoi aihetta huoleen. Onneksi emo on syönyt hyvin ja vointi on muutenkin virkeä ja valpas ja ruumiinlämpö on normaali.
Viisi vuotta takaperin 2007 meillä oli vähän samanlainen tilanne Bellan kanssa. Silloin se tosin oli paljon pahempi.
Bella tuli viikkoa ennen synnytystä kauhean väsyneeksi eikä ruoka maistunut. Siltä tuli tummaa limaista vuotoa - sitä oli silloin enemmän kuin nyt Mandilla. Eläinlääkärillä otettiin kokeita, tulehdusarvot oli voimakkaasti koholla. Aloitettiin antibioottikuuri, koska oli ilmeistä että kohdussa oli tulehdus. Oletus oli että joku sikiöistä oli kuolleena ja aiheutti tulehduksen.
Lääkityksellä saatiin Bellan tiineys jatkumaan loppuun asti ja kun synnytyksen oireet alkoivat, oltiin jo etukäteen sovittu että tehdään keisarinleikkaus, että saadaan elävät pennut steriilisti ulos eikä tulehdus tartu niihin.
Näin sitten myös tapahtui, saimme neljä ihanaa tasakokoista ja kaunista pentua, 1 tyttö ja 3 poikaa.
Bellan vastasyntyneet, juuri keisarinleikkauksen avulla maailmaan tulleet 4 pentua
Bellalla ei voitu sen jälkeen teettää enää pentuja vaikka se oli nuori, koska kohtu oli pahasti vaurioitunut tulehduksessa. Harmillista; kookas kaunis ja hyväsukuinen narttu, joka hoiti pentunsa mallikelpoisesti...
Bella asuu yhä luonamme, se on nykyään lauman itseoikeutettu johtohahmo, joka on ansainnut rauhalliset eläkepäivänsä. Yksi sen kauniin pentueen uroksista tuli vuoden iässä Suomen Juniorivoittajaksi.
Lapsena paras kaverini oli Vahti-koira, ryömin usein sen kaveriksi koirankoppiin ja kuvittelin itsekin olevani koira. Aikuisena minulla on aina ollut koirakaveri, terveiset vaan sinne koirien taivaaseen. Tätänykyä meillä on 7 koiraa, harrastan tämän, maailman pienimmän koirarodun kasvatusta, näyttelyissä käyminen kuuluu kasvatustoimintaan. Blogissa kerron sattumuksista ja mietteistä. Kotisivut: www.chi-keijupuisto.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti