Kuvassa hääpari. Sulholla ilme - sori, mä jäin jumiin...Sitten morsiankin jo katsoo - mikset sä irrota... Tässä on se koirien kuuluisa "nalkki", josta koirat ei näytä paljoa kärsivän, yleensä ne odottelee peffat vastakkain milloin pääsisi irti.
Testiarvot normaaliksi
Mandin juoksuajassa tuli sitten kuitenkin se hetki, että oli aika lähteä sulhasta tapaamaan, testit näyttivät normaalia arvoja. Keskiviikon testitulos olikin äkisti noussut sellaiseen lukemaan, että piti kiireesti tavata sulhanen jo samana päivänä.
Sain tiedon tuloksesta keskiviikkona iltapäivällä kolmen maissa - ja iltamyöhällä ajoimme 20km sulhasta tapaamaan. Mandi ei ollut oikein valmistautunut tapahtumaan, vaan murahteli pojalle. Pidin kevyesti Mandia kiinni ettei se päässyt murahtelua enempää osoittamaan mielipidettään. Itseensä luottava uros ei välittänyt tytön pikku vastustelusta, kaikki onnistui hyvin ja helposti.
Yhden päivän pidimme väliä ja sitten perjantai-iltana kävimme uroksen luona uudestaan. Tällä kertaa uros oli valmiina kuin partiopoika ja puolen tunnin kuluttua pääsimme jo lähtemään kotiin.
Tietysti oli vähän harmillista ettei morsian ollut oikein innostunut sulhasestaan. Mutta vaikea on sanoa, oliko se koirien välistä henkilökemiaa, vaiko tavallista nartun pidättyväisyyttä. Vuosi takaperin Mandi oli hyvin ihastunut silloiseen sulhaseensa ja osoitti sen selvästi.
Nyt aletaan sitten odotella tuliko tuloksia. Astutuksen jälkeiset viikot on aina tylsiä, kun ei tiedä onko mitään tulossa. Monet nartun oireet voidaan tulkita joko-tai tyyliin, siis että se on tiineenä tai että se ei ole. Hormonien vaikutuksesta nartulla, joka ei ole tiineenä, on usein samanlaisia oireita kuin, jos se olisi tiine. Nisät turpoavat ja punertuvat, ruoka maistuu, voi olla pahoinvointiakin. Tosin olen huomannut, että jos nartulle tulee noin kolmannella viikolla pahoinvointia, se usein on kuitenkin enemmän merkki siitä, että siellä on pieniä tulossa.
Neljän viikon kuluttua voidaan jo mennä ultraääni tutkimukseen. Silloin sikiöt on kasvanneet jo sen verran, että niitä voidaan varmuudella havaita tutkimuksessa myös chihuahuan kaltaisella pienellä koiralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti