Yläkuvassa Mandi venyttelee isoa massuaan.
Alakuvassa se testaa uutta pahvilaatikko-pesää.
Tiistai, 13.9 klo 02
Mandi on ahkerasti raapinut petiä ja välillä nukkunut. Itsekin tuossa torkahdin melkein pariksi tunniksi, heräsin kun Mandi taas vähän pontevammin raaputti.
Kerkesin nähdä oikein uniakin - ensin unessa oli, että Mandilta syntyi - tippui kävellessä - pentu, jolla ei ollut lainkaan päätä - se tuli varmaan siitä kun ollaan ihmetelty sen röntgenkuvaa ja sitä onko siellä kolmen selvästi näkyvän kallon lisäksi vielä neljäskin...
Toisessa unessa näin kauempana olevan kerrostalon rappukäytävään ja siellä oikein vilisi valkoisia chihunpentuja. Hapuilin unessa poliisin numeroa kännykkään...ja tuumailin, että tuosta pitäisi ilmoittaa myös työkaverilleni, kun olen viime aikoina oikeassa elämässä yrittänyt auttaa heitä löytämään vaaleaa chihunpentua...
Hassua miten todellisuus sekoittuu uniin...
Mandilla on synnytys selkeästi käynnissä, saas nähdä kauanko menee vielä... Nyt en taida uskaltaa painaa päätä tyynyyn etten nukahda, pitää jatkaa jännän kirjan lukemista.
Klo 04
Taas tuli välillä torkuttua koiranunta. Mandikin nukkuu aina välillä. Olen pari kertaa käyttänyt sitä ulkona, kun se on pyrkinyt asioille. Se vapisi äsken ja annoin sille taas NutriPlussaa. Onkohan tuossa hommassa nyt jokun suvantovaihe, kun raivokas petaaminen on vähän hiljentynyt ja se tuntuu ikäänkuin kuuntelevan sisäänpäin.
Klo noin 06
Valvottu on. Mandilla alkaa selvästi olla tiukat paikat, välillä se seisoo melkein köyryssä ja masu on ihan kovana, eli meneillään on kova supistus. Se tulee lähelle ja hieron ja sivelen sen kylkiä, toivottavasti vähän helpottaa. Mutta selvästi tekee kovasti kipeätä. Välillä se kävellä ravaa ympäri huonetta.
Nyt alkoi taas vimmattu petaaminen. Toivottavasti alkaisi pian ponnistusvaihe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti